keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Arjen keskellä- Elämämme on tarina



21.10.2009




Kalervo Aromäki pitää luentosarjaa ”Arjen keskellä” Helsingissä Itäkeskuksen STOA:n kirjastossa 21.10. – 25.11.2009. Sama sarja luennoidaan myös edellisenä iltana eli tiistaisin Balderin salissa Aleksanterinkatu 12. Tässä muutama minua erityisesti koskettanut ajatus luennosta.


Monella ihmisellä on toki vaikutuksia elämäämme, mutta elämämme on tarina, jonka meidän tulisi itse kirjoittaa. Vai annatko sukulaisesi tai vanhempiesi sanella elämäsi tarinan? Opiskeluaikana äitipuoleni yritti hyvää tarkoittaen tarkkaan ohjata minua ammatin, työn ja paikkakunnan valinnassa, mutta ymmärsi kyllä heti, kun sanoin, että jokaisen on itse etsittävä polkunsa ja siitä vastuunsa kannettava.


Elämässä on paljon kipua. Se saa miettimään elämää syvemmältä. Voisiko kipu saada aikaan lopulta sellaistakin, että menneiden sukupolvien käytösmallien mutaiset vedet pysähtyisivät minuun eivätkä enää siirtyisi seuraavaan sukupolveen? Jospa minusta lähtien alkaisikin virrata puhtaat vedet eli minun elämälläni olisi positiivinen vaikutus seuraaviin sukupolviin ja lähipiirimme elämään?  Eikö siinä olisi todellista kauas kantavaa merkitystä?


”Elämämme on lahja. Elämä on kaunis, vaikka emme sitä aina jaksa nähdäkään.” Iän karttuessa elämän rajallisuuden tajuaminen saa ymmärtämään, että elämä on todella lahja ja että elämän lahja (ainakin tässä olomuodossa) on käytetty vääjäämättä loppuun viimeistään muutamassa kymmenessä vuodessa. Millaista tarinaa kirjoitan niillä eväillä ja lähtökohdilla, jotka olen saanut?


Lapsi ottaa sopivan roolin itselleen, jos häntä ei hyväksytä omana itsenään. Rooli suojelee häntä ja estää tuntemasta sisäistä kipua.


Lapsityypit:

  1. Pahoinpidelty lapsi tuntee turvattomuutta, vihaa, häpeää, pelkoa ja arvottomuutta.
  2. Laiminlyöty lapsi. Tulla rakastetuksi on syvin kaipuumme. Entä jos sinut hylätään fyysisesti tai emotionaalisesti, jos sukupuolesi on vanhemmillesi pettymys tai sinua ei varusteta elämää varten opettamalla mikä on oikein tai väärin?
  3. Hemmoteltu lapsi saa kaiken haluamansa ja on kärsimätön.
  4. Vanhempi lapsi ottaa vanhemman paikan, on huolehtija, ylivastuullinen.
  5. Vastuullinen lapsi on usein vanhin tyttäristä. Hän on äidin pikku apulainen, jonka täytyy aina jaksaa.
  6. Rakastettu lapsi tietää, ettei hänen tarvitse ansaita arvoaan vaan se on lahja. 
  7. Rakastava lapsi 

Pystytkö tunnistamaan näistä tyypeistä itsesi?

Ajatuksia muistiin merkitsi
Päivi

perjantai 9. lokakuuta 2009

Kristus ja 70 vuosiviikkoa (Dan 9)

Danielin 9. luku on suurin todiste, että Jeesus on Messias. Danielin 9. luvussa enkeli Gabriel selostaa Danielille luvun 8 jaetta 14. Kahdeksannessa luvussa esitetyssä näyssä oli jäänyt selittämättä näky (mareh), joka koski aikaa - 2300 iltaa ja aamua eli vuotta, kun käytetään profetioiden "päivä vastaa vuotta" periaatetta.

Dan 9:24-27 oleva aikajaksi 70 vuosiviikoa eli 490 vuotta oli  leikattu erityisesti juutalaisille kuuluvaksi ja koska nuo 2300 vuorokautta eli vuotta ovat ainoa luvussa kahdeksan mainittu ajanjakso, täytyy 70 vuosiviikkoa olla leikattu siitä. Molemmat ajanjaksot alkaa vuodesta 457 eKr jolloin annettiin käsky Jerusalemin jälleen rakentamisesta (Esra 7:12-26).

Tässä ennustetaan Voidellun Ruhtinaan eli Jeesuksen kastevuosi ja ristiinnaulitsemisvuosi tarkalleen. Kaste tapahtui vuonna 27 jKr ja kuolema vuonna 31 jKr jolloin "lakkautettiin teurasuhrit ja ruokauhrit" (jae. 27).

Juutalaisille säädetty 70 vuosiviikkoa eli 490 vuotta päättyivät vuonna 34 jKr. Juutalaiset johtajat ja siten myös kansakuntana juutalaiset menettivät erityisasemansa Jumalan evankeliumin julistajana ja Stefanuksen marttyyrikuoleman jälkeen evankeliumin julistus siirtyi Paavalin ja muidenkin uudestisyntyneiden Jumalan lasten kautta pakanoille.

Koska tämä 470 vuotta oli leikattu 2300 vuoden pituisesta ajasta, niin sen loppu vuosi on 1844 jKr. Tämän pitkän profeetallisen ajanjakson päätyttyä oli Jumalan enkelin vakuutuksen mukaan pyhäkkö puhdistettava eli asetettava jälleen oikeuteensa. Tämä tarkoitti Jeesuksen taivaallisen palvelun  viimeistä vaihetta, jota maallisessa temppelipalvelussa kuvasi suuren sovituspäivän (Jom Kippur) palvelus. Tämä oli myös tuomion aikaa, josta  ilmestyskirjan 14:7 kertoo.

Luennon jälkeen todettiin, että vuosilukujen ja tapahtumien omaksuminen vaatii itsenäistä asiaan paneutumista rukoillen ja ajan kanssa.


Esa

torstai 8. lokakuuta 2009

Daniel 8

Ajankohta:
26.9.2009
Teema:
Danielin kirjan 8 luvussa kerrotaan Danielin näkemästä lopun aikaa koskevasta näystä
Pääkohdat:
Daniel näkee "ison" näyn, hebreaksi [hazon]. Saman luvun jakeissa 26 ja 27 enkeli kertoo, että "näky" illoista ja aamuista on tosi. Alkukielessä on tässä kohden käytetty näky-sanasta eri sanaa  eli hepreaksi sanaa [mareh] eli tätä voisi kutsua "pieneksi" näyksi.
 
Näyn näkemisen aikaan hallitsee kuningas Belsassar. Daniel on jo 70 vuotta täyttänyt, kuningas Nebukadnesar on ollut kuolleena jo 12 vuotta ja Babylonin valtakunta on lähellä hajoamistaan. Kuvapatsasunen  (2.  luku, katso aiempaa 11.9.2009 tekstiä) näkemisestä on kulunut peräti 53 vuotta. Näyn näkemisen ajankohta lienee noin vuosi 556 eKr.
 
Enkeli selitti Danielille hänen näkemäänsä näkyä voittoisasta ja vahvasta pässistä (vanha käännös = oinas), jonka lopulta kuitenkin kukisti vuohipukki (kauris). Vuohipukilla oli mahtava sarvi eli vahva kuningas. Enkeli sanoo ihan suoraan, että oinas tarkoittaa Meedo-Persian valtakuntaa ja vuohipukki Jaavanin kuningasta eli uuden käännöksen mukaan Kreikan valtakuntaa. Enkeli kertoo, että Kreikan kansasta nousee neljä kuningasta ensimmäisen vahvan kuninkaan jälkeen. Heidän valtansa lopulla nousee uusi häikäilemätön, paljon tuhoa tuottava kuningas, joka "nousee ruhtinaiden ruhtinastakin vastaan, mutta käden koskematta hänet muserretaan.
 
Mietteeni teemasta:
Seminaarissa on ollut mielenkiintoista huomata, että Danielin näyt ovat kertoneet ihmiskunnan historian suuria käänteitä.Ihmiskunnan historia on ollut jatkuvia sotia ja valtapyrkimyksiä ja vahvemman väkivaltaa heikompia kohtaan. Kaikki tämä sota on ihmiskunnan oman valinnan tulosta, mutta on rauhoittavaa nähdä, että historian tapahtumat ovat kuitenkin Jumalan "hanskassa". Suuri kivi murskasi kivipatsaan (2. luvussa), "käden koskematta" häikäilemätön ja tuhoisa kuningas muserretaan. Lopulta Jumalan valtakunta voittaa.
 
Päivi