Elämän tarkoituksesta

Ajankohta: 2.12.2009


Minkälainen jälki jää elämästämme jäljelle, kun meitä ei enää ole?

Kalervo Aromäen tämän kertaisen luentosarjan viimeisessä osuudessa puhuttiin elämän tarkoituksesta.

Ihminen tarvitsee tarkoitusta elämälleen. Ilman tarkoitusta ihminen voi pahoin. Viktor Frankl, natsien keskitysleiristä selvinnyt kuuluisa psykiatri on kirjoittanut useita suomeksikin käännettyjä kirjoja tarkoituksen ja toivon merkityksestä. Etsimme onnea työstä, maineesta, mielihyvähakuisesta elämästä (aivot oppivat mielihyvän jatkuvaan tavoitteluun!), kuluttamisesta, viisauden ja ilon etsinnästä.

Tarkoitusta etsiessämme kysymme itseltämme:
Kuka olen ja miten olen tässä maailmassa mukana?
Onko yhteyttä johonkin suurempaan?

Kaikille mahdollista on valita elää itsestä poispäin, siten että elämämme toisi todellista merkitystä, että tapamme olla olemassa ja elää olisi elämää ylläpitävää. Itsen ympärille käpertymisen tilalle on tärkeää kyetä nousemaan itsen ulkopuolelle.

Vanhuksille tehtiin sosiaalinen tutkimus, jossa heiltä kysyttiin, mitä he tekisivät toisin, jos saisivat elää elämänsä uudelleen. Tuloksena oli:

1. Miettisin asioita uudestaan. Mitkä asiat ovat todella kaikkein tärkeimmät? Elämä on lyhyt eikä kaikkea voi eikä ehdi tehdä.

2. Riskeeraisin elämässä enemmän merkityksellisten asioiden puolesta epäonnistumisen uhallakin. Elämä voi mennä pikkuasioiden parissa puuhasteluun ellei uskalla miettiä asioiden tärkeysjärjestystä ja ottaa riskejä tärkeiden asioiden puolesta.

3. Tekisin asioita, jotka jäävät elämään, vaikka olisin itse jo poissa. Elämäni on kuin kaiverrusväline, jolla kaiverran jälkiä toistenkin elämään. Kaiverranko pelkoa vai rakkautta läheisteni elämään?

Tarinamme on kesken. Kuinka sen kirjoitamme? Elämämme tarina vaikuttaa monen muunkin elämään.

Seuraava Kalervo Aromäen luentosarja Arvoja etsimässä alkaa Helsingissä 13.1.2010 Itäkeskuksen STOAssa.

Muistiin merkitsi
Päivi